Tekstit

Näytetään tunnisteella asennemuutos merkityt tekstit.

Lähtökuopissa

Kuva
21. kesäkuuta, nyt se on kalenterissa, yhden uskomattoman elämänkokemuksen päätös ja lento takaisin Suomeen. Päässä surraa monenlaisia ajatuksia ja toisaalta hetkittäin ei mitään. Selkeä lähdön päivämäärä tyhjentää pään välillä täydellisesti, kun yritän koota itseni olemaan siitä jotain mieltä. Olen yrittänyt kasata ajatuksiani blogin muotoon siinä hetkeen onnistumatta, mutta nyt yritän. Kotiinpaluun konkreettisen ajankohdan vahvistuminen tuntuu samaan aikaan helpottavalta ja ahdistavalta. Jäljellä olevat päivät putoilevat kalenterista nopeasti ja mieli käy läpi asioita, joita haluaisin vielä nähdä ja kokea, elämyksiä tai makuja, joitain paikkoja tai nähtävyyksiä, joista olen tullut tietoiseksi vasta täällä ollessa. Aikaa elämystelyyn on siis vielä 19 päivää. Vietnamin suurkaupungit ovat olleet huikeita kokemuksia, kuvassa Nha Trang Tämän ainutlaatuisen kulttuuri-immersion loppuminen on saanut myös pohtimaan, onko eläminen vieraassa maassa kieliummikkona muuttanut minua jotenkin, ovatk...

Vaihtoja vuoden aluksi

Hyvää alkanutta vuotta 2010! Maisemanvaihto jouluksi kuumaan Afrikkaan teki hyvää, mutta vuosi vaihtuikin sitten epämukavassa asennossa unta etsien, eli lennolla kotiin päin. Ja hyvä että vuosi vaihtui, olin jo hyvinkin kyllästynyt 2009:ään ja odotin kovasti siirymistä uudelle kymmenluvulle, ikäänkuin pelkkä numerojono toisi jotain muutosta olotilaan ja asioihin, joihin en ole ollut tyytyväinen.  Vuoden vaihtumiseen ladataan paljon toiveita ja paineita. Uudenvuodenlupaukset tahtovat sysätä elämää parempaan suuntaan, poistaa pinttyneitä tapoja, opettaa uusia ja parantaa vanhoja. Itse lupasin itselleni suhtautua asioihin positiivisemmin kuin viime vuonna. Ihan kaikkeen, mukaan luen ihmiset. Paljon luvattu, tiedän, ja vuosi on pitkä aika. Myönteisemmän asenteen oppimisen myötä uskon monen asian vaihtuvan parempaan suuntaan. Siitä huolimatta tuntuu hieman tyhmältä sanoa se ääneen: suhtaudu asioihin positiivisesti. Miksi en suhautuisi noin oletusarvoisesti, miksi siitä pitää muistutta...