Loman vankina
Kuuntelin jokin aika sitten kirjaa Maailman onnellisin mies, missä kirjoittaja, 100-vuotias Eddie Jaku, kertoo elämästään ja selviytymisestään keskitysleiriltä. Pakoillessaan natseja ja asuessaan hetken Belgiassa Eddie sai luvan opettaa p aikallisille nuorille hienomekaniikkaa, ja siten myös luvan liikkua asunnon ja työpaikan väliä. Mielessä häivähti Vietnamin ja erityisesti Saigonin tilanne: ulkona liikkumiseen tarvitaan tällä hetkellä lupa, todistus työnantajalta, että ko. henkilö oikeasti on töissä paikassa, johon hän väittää olevansa menossa, tai esim. vahvistus lääkärin ajanvarauksesta. Kirja oli hieno muistutus ikävän tilanteen keskellä: voin valita olla onnellinen - tai onneton - ja jokaisessa päivässä löytyy onnen aineksia, vaikka joka päivä ei siltä tuntuisi. Osui ja upposi. Kirjasuositus! Käsky pysyä kotona on kestänyt kohta kaksi kuukautta, ja sinä aikana elämisen rajoitukset ovat vain tiukentuneet. Koronan saaneiden määrä ei laske, päinvastoin. Saigonissa alkoi tänään myös