Lukossa ja jumissa

Edellisen postauksen aikana uumoiltiin Saigonin sulkua ja niihän siinä kävi, että sulku tuli, ainakin osittain. Toimintaa ja liikkumista rajoittavat toimenpiteet ovat olleet käytössä nyt kaksi viikkoa ja tänään niitä jatkettiin vielä kahdella viikolla. Saigonissa on ollut huhtikuun lopun jälkeen yli 800 koronatapausta, mikä on suurin määrä yhden aallon aikana. Koko maassa on ollut yhteensä jo yli 10 000 tapausta; vertailun vuoksi, joulukuussa kun tulin, tapauksia oli ollut siihen mennessä alle 1 500. Luvut ovat silti melko maltilliset - onhan Saigonissa noin 13 miljoonaa asukasta.

Käytännössä rajoitukset ovat näkyneet monella tavalla ja toisinaan eivät mitenkään. Etäkoulua ja etätöitä on tehty, mikäli se on ollut mahdollista. Kaupasta saa hakea ruokaa, samoin ravintolasta, mutta syömään ei voi jäädä paikan päälle. Kauppakeskuksissa auki ovat vain ruokakaupat. Suurin osa suosituista palveluista, kuten kampaamot ja kauneushoitolat, on kiinni. Tosin varsinkin ns. keskustan katuja kävellessä sieltä täältä huudellaan ja pyydetään käymään peremmälle esim. hierontaan. Hammaslääkäriin pääsee nopeasti, samoin räätäli ottaa vastaan. Asiakkaista on ollut kaikkialla pulaa jo yli vuoden, joten rajoitukset ovat tiukka paikka, varsinkin pienyrittäjille. 

Kuumetta mitataan kaikkialla ja esim. mopotaksin saadakseen täytyy täyttää terveysselvitys eli tiedot omista mahdollisista oireista viimeisen 14 päivän aikana. Liikeelle lähtiessään on hyvä varmistaa, onko jokin palvelu auki, koska niin monet paikat ovat kiinni. Tiheimmillä tartunta-alueilla on käytössä tiukemmat rajoitukset, meidän asuinalueellamme sovelletaan hieman väljempiä rajoituksia, eli ulkona saa tosiaan olla, mutta on pidettävä välimatkaa muihin ja suuria kokoontumisia on vältettävä. Maskia on tietysti käytettävä kaikkialla. 

Salit ja uima-altaat ovat olleet jo kauan kiinni, joten jumpalle on pitänyt etsiytyä jonnekin muualle. Lenkkeilijöitä on ehkä tavallista enemmän, jotkut hurjapäät ovat ulkona jopa päiväsaikaan. Joinain päivinä, kun vettä on satanut suurimman osan päivästä, on illalla jopa viileää. 

Puolisoni kesäloma alkaa tällä viikolla, mutta lomasuunnitelmat ovat jumissa, koska tarkkaa tietoa esim. matkustusrajoituksista on mahdotonta saada. Sieltä täältä saa lukea, että Saigonista muualle hakeutuvat joutuvat 21 päivän (omaehtoiseen?) karanteeniin, mutta virallista linjausta tästä en ole löytänyt. Uskon tämän epäselvän viestinnän olevan ihan suunniteltu taktiikka, jotta ihmiset pysyisivät epävarmuuden vuoksi aloillaan. Ja toki haluamme kaikki, että tautipiikki talttuu ja tilanne normalisoituu. 

Facebookin marketplace on täynnä täältä kotimaihinsa muuttavien tavaroita, tuntuu kuin käynnissä olisi jonkinlainen maastapako. Myös muualta maailmalta tänne tulevat joutuvat tällä hetkellä 21 päivän karanteeniin. Osa ystävistäni lähti joko kokonaan tai ainakin kesäksi Suomeen, mutta pitkän paluukaranteenin uhka oli meille liikaa ja päätimme jäädä tänne. Rajoitustoimenpiteet ja ystävien lähtö on ollut kova yhdistelmä. Pidimme (rajoitusten mukaisesti) pienellä porukalla läksiäiset viikonloppuna keskustan hotellissa ja myönnän sieltä kotiin ajellessa tirauttaneeni pienet itkut. Suomen kesän, perheen ja ystävien, ja nyt myös Saigonin ystävien ikävöinti on vähän raskasta. 

Mieltä on piristänyt ystävältä kesälainaksi saatu mopo. Rajoitusten vuoksi liikennettä on ollut selvästi vähemmän, joten hyvin on tilaa 😄 Oman moponi myin Suomessa jo yli kymmenen vuotta sitten, joten on ollut kiva päästä taas ajamaan. Suurin osa muusta liikenteestä on samanlaisia kaksipyöräisiä, joten porukan mukana on helppo ajella. 

Eroja suomalaiseen mopoiluun toki on: Vaikka liikennevaloja on, saa mopolla lähes aina kääntyä oikealle myös punaisilla. Vastaantulevan kaistan yli vasemmalle kääntyessä myös vastaantulijat lähtevät liikkelle samaan aikaan, joten usein ns. varastetaan hieman. On totuttava siihen, että kääntyessä joka suunnasta tuntuu tulevan mopoja yhtä aikaa. Jos samaan suuntaan kääntyy myös auto, sen rinnalla pääsee sumasta helpoiten ohi. Liikennevalot eivät aina pidättele kaikkia, joten valppaana saa olla; myös ohi ajetaan molemmin puolin. Vilkun lisäksi on joskus hyvä heilutella kättä, kun haluaa esim. ajaa parkkiin, niin ohittavat tietävät ajaa vasemmalta puolelta. Suurimmassakaan ruuhkassa liikenne ei kuitenkaan pysähdy, vaan etenee jouhevasti, koska mopoilla ajetaan kaikista mahdollisista raoista. Epäilen, että mopoilu Suomessa tulee olemaan vaarallista, kun autojen ohi ei saa suihkia molemmin puolin ja muutenkin täytyy noudattaa esim. liikennesuuntaa orjallisesti. 

Vaikka haluaisin jo opinnoista kesätauolle, on rajoitusten aikana ihan mielekästä olla jotain puuhaa, joten aloittelin jo syksyn kursseja. Tämä sulku on taas oivallinen tarkkailunaihe, kun ihmismielet käsittelevät sitä niin eri tavoin. Olisi varmaan ollut tylsää opiskella psykologiaa ennen koronaa!

Minni